*

pasipulkkinen

Taloustiede eliitin työkaluna

Taloudesta on tullut politiikan keskeisin kysymys. Talousajattelussa kaikki
arvot redusoidaan rahassa mitattaviksi. Maailman mittaaminen
bruttokansantuotteella rahassa on vaarallista, koska silloin ei huomioida aikaa
ja sen merkitystä yhteiskunnalliselle kehitykselle. Esimerkiksi tuulivoimalaitos
on talousajattelussa yhtä arvokas kuin 100000 solmioprässiä. Lähes jokainen
ihminen ymmärtää maalaisjärjellä, ettei tuulivoimalaitos ja nämä solmioprässit
ole millään muotoa samanarvoisia yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Tuulivoimalaitos on sijoitus tulevaisuuteen ja sillä säästetään uusiutumattomia
resursseja tuleville sukupolville. Solmioprässit ovat sen sijaan, miljoonien
muiden vastaavien tuotteiden lailla, lähinnä pelkää tuhlausta.

Kun taloustieteessä on jätetty huomiotta aikajatkumo, resurssit, ihmiskäsityksen
puutteet ja instituutioiden luonne on voitu luoda idea vapaasta
markkinataloudesta. Tätä ideaa ekonomistit kilvan markkinoivat poliitikoille
ratkaisuna yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tieteen viittaan puettuna liberaali
kapitalismi on ohjannut johtavat poliitikot kaikista merkittävistä puolueista
uskomaan vapauden ideologiaan. Tähän ideologiaan kuuluu ajatus siitä, että
ilman julkista sääntelyä yksityinen sektori kykenee talouskasvun kautta luomaan
edellytykset hyvinvointivaltiolle. Tämä on hölynpölyä.

Näyttää siis siltä että vallitseva valtioiden rahoitusjärjestelmä olisi todettu
taloustieteilijöiden, pankkiirien, finanssisektorin etujärjestöjen ym. tahojen
yhteisellä päätöksellä optimaaliseksi, ja siksi reaalitalouden olisi taivuttava
tähän muottiin. Puurot ja vellit ovat nyt menneet pahasti sekaisin.
Lähestymistavan tulisi olla juuri päinvastainen eli minkälainen
rahoitusjärjestelmä toteuttaisi reaalitalouden tavoitteet. Jos reaalitalouden
tavoitteena on hyvinvointivaltio, saavutetaan tämä siirtymällä
"funktionaaliseen" valtiontalouden rahoitukseen.

Nyt voidaankin kysyä onko reaalitalouden tavoitteeksi sittenkään valittu
hyvinvointivaltio vai toimivatko taloustieteen työkalut juuri niin kuin ne on
suunniteltu toimivan eli jonkin muun päämäärän toteuttamiseksi.
Tulonjakotilastot viittaavat siihen että markkinatalouden sateensuojan alla
toimivat edelleen perinteisen kapitalismin prosessit, jotka johtavat vanhan
sääty-yhteiskunnan tapaiseen sosioekonomiseen luokkayhteiskuntaan. Tässä
luokkayhteiskunnassa kaikilla ei ole enää yhteneviä mahdollisuuksia tehdä
valintoja elämässään.

Meneillään olevat prosessit johtavat julkisen sektorin kutistumiseen, joka tulee
näkymään infrastruktuurissa, koulutuksessa ja niin sanotuissa
hyvinvointipalveluissa. Nykyisten markkinatalouden oppien käyttö julkisella
sektorilla tulee olemaan katastrofi tulevaisuuden suunnittelun kannalta.
Koulutuspolitiikan suunnittelu samoin kuin energia- ym. merkittävän
infrastruktuurin rakentaminen tulevaisuutta ennakoiden ratkaisee sen
minkälaisessa valtiossa jälkeläisemme elävät. Tähän keskusteluun
taloustieteellä ei ole tunnu olevan mitään annettavaa. Onko nykyisestä
taloustieteestä mitään hyötyä hyvinvointivaltion kehittämiselle ja tulevien
sukupolvien selviytymisen varmistamiselle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän Kay-OveIsaksson kuva
Kay-Ove Isaksson

Nappiin osunut kirjoitus.
Propaganda on siinä määrin onnistunutta, että tavalliset kansalaisetkin ovat menneet ansaan.
Kukaan ei haluaisi enää maksaa euroakaan veroa.
Mutta auta armias, kun tarvetta ilmenee, vaikkapa kalliin hoidon vaativa sairaus.
Silloin nämä henkilöt repeävät liitoksissaan.
Mulle heti nyt! Maksoi mitä maksoi!

Ei kukaan meillä siinä tilanteessa edes harkitse talonsa myyntiä kuten USA:ssa joutuu tekemään, eikä silloinkaan riitä mihinkään.

Koko veronmaksu pitäisi siirtää NAAPURIN maksettavaksi, muttei minulle!
Tämä on aivan yleinen kanta.

Petteri Sahinjoki

Alfred Nobelilla oli hämmästyttävän tarkka vainu.

Kansakuntamme edesmenneen presidentti J.K. Paasikiven mukaan "tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku".

Ainakaan tämä nykyinen "taloustiede" ei ole tiedettä. Ennemminkin se on pelkkää oireiden toteamista.

Markku Talikka

Ekonomiaa, latinaksi taloudenhoitoa, ei mielletä tieteeksi sen varsinaisessa merkityksessä ja syystäkin.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Kansantaloustiede kyllä mielletään tieteeksi. Siinä on neljä koulukuntaa.
1. Monetaristinen (tällä hetkellä vallassa, uusliberalistinen)
2. Itävaltalainen (rahamystiikka, kieltää realimaailman olemssaolon, tukee uusliberalismia)
3. Keynesiläinen makrotaloutiede (tämä loi 45-1970 talouskasvun)
4. Marxilainen (väittää että työn ja pääoman välillä on ristiriita)

Kaikki nuo ovat jossakin määrin oikeassa mutta väärässä siinä että pitävät ihmistä homo economuksena, taloudellisesti järkevänä ihmisenä. Kirjoitin 3 blokia jotka osoittaa virheen.
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91052...
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/76264...
Englanniksi nuo yhdessä : http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/10493...

Monetaristinen haara väittää, rikkaiden rikastuminen nopeuttaa talouskasvua. Kirjoitin tänään blokin joka osoittaa väitteen vääräksi, Keynesistä luopuminen on pudottanut talouskasvua:
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/10973...

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Linkeissäsi olevat havainnot ovat niitä, joita itsekin ole yrittänyt tuoda esille. Ihmisen evoluutiosta kotoisin olevat ominaisuudet suorastaan hyppäävät silmille, ei pelkästään yksilön käyttäytymistä tarkasteltaessa, vaan etenkin yhteisön kehitystä tarkasteltaessa. Evoluutiota eteenpäin ajava voima on aina ollut kilpailu ravinnosta ja lisääntymismahdollisuuksista. Nyt homo sapiens näyttääkin homo idioticukselta.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Helsingin Sanomat kirjoitti 28.7.2011 näin:

"Rikkaiden säätiöiden vahvasti tukema Rkp vastusti vasemmistoliiton ehdotusta säätiöiden verottamisesta ja vaati ohjelmaan päinvastoin kirjauksen säätiöiden verovapaudesta."

Petteri Sahinjoki

Niimpä, kukapa nyt omaa oksaansa sahaisi.

Paitsi Suomen valtionvarainministeriö ja kunnat säästökuurillaan.

Jouni Valkonen

Talouskasvun sijaan järkevämpää olisi tuijottaa keskiluokan inflaatiokorjattua ostovoiman kehitystä. Se olisi, vaikkei suinkaan täydellinen, paljon paljon rehellisemmin talouden kehitystä mittaava indikaattori.

Myös ilmaisten peruspalveluiden osuus tulee huomioida keskiluokan ostovoimaa laskettaessa, vaikka niiden rahallista arvoa ei voida suoraan laskea, koska ovat luonteeltaan peruspalveluita.

BKT:n tuijottaminen sopii kuitenkin erinomaisesti poliitikkojen tarpeisiin, koska sitä voidaan paisuttaa myös keinotekoisesti (esimerkiksi velkatalous). Esimerkiksi jos hengitysilma määriteltäisiin maksulliseksi hyödykkeeksi, niin tämä paisuttaisi BKT:tta merkittävästi, koska maksullinen hengitysilma menisi varsin hyvin kaupaksi. Näin koska BKT:tta voidaan suhteellisen helposti manipuloida poliittisilla päätöksillä, niin se soveltuu mainiosti tavoiteltavaksi asiaksi.

Keskiluokan ostovoiman kehityksen ottaminen poliittiseksi tavoitteeksi on paljon vaikeampaa, koska keskiluokan ostovoima on objektiivisesti mitattavissa, eikä sitä voida manipuloida tilastollisella vääristelyllä, kuten esimerkiksi virallisia työttömyystilastoja vääristellään yleisesti Suomessa. Esimerkiksi valtion virallisten työttömyystilastojen mukaan Suomessa on vähemmän nuorisotyöttömyyttä kuin Ruotsissa, mutta jos ruotsalaiset tilastoisivat nuorisotyöttömyyden samalla tavalla kuin suomalaiset poliitikot, niin Ruotsissa nuorisotyöttömyys olisi vain puolet siitä mitä se on Suomessa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Bkt:n käyttö yhteiskunnallisessa ohjauksessa on kannanotto sen puolesta ettei yhteiskuntaa tarvitse ohjausta.Raha on tämän päivän ihmisen (markkinoiden) preferenssien mittari, eikä kerro tulevasta oikeasti mitään.

Yhteiskunnallinen ohjaus täytyy toteuttaa resurssipohjaisesti muuten kavennetaan tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.

On hyvin mahdollista että keskiluokan ostovoiman tarkkailu kertoo paremmin talouden kehityksestä kuin bkt. Toisaalta meidän nykyinen kulutuksen taso ei ole mahdollista tuleville sukupolville, jotan "kulutuksen" rakenteen on muututtava merkittävästi lyhyessä ajassa, jotta keskiluokan "ostovoimasta" ei tarvitsisi karsia jossain vaiheessa.

Petteri Sahinjoki

Ymmärrän tieteen niin, että se perustuu johonkin luonnossa tapahtuvaan, mahdollisesti todistettavissa olevaan tosiasiaan.

Siksi talous ja psykologia eivät ole tieteitä.
Ennemminkin ne ovat jotain filosofioita, josta on yhtä monta totuutta, kuin on tarkastelijaakin.

Toimituksen poiminnat