pasipulkkinen

EKP:n hintavakaustavoite ja ”työn tarjontaa”

EKP:n tehtävä

EKP:lle annettu tehtävä on vakauttaa Euroopan taloutta
säätämällä rahan tarjontaa. Vallitseva ajatus on ollut se, että säätämällä
rahan tarjontaa olisi EKP:llä ollut mahdollisuus vaikuttaa rahan kysyntään ja siten
sen määrään taloudessa, ja lopulta talouden aktiviteettiin Euroopassa. En ota
nyt kantaan EKP:n tämän tai muiden tavoitteiden toteutumiseen vaan käsittelen
EKP:lle asetettua eräästä toista tavoitetta eli euron hintavakauden säilyttämistä.

Hintavakauden säilyttämisellä tarkoitetaan yleisesti inflaation pitämisenä pienenä. Inflaatiolla tarkoitetaan siis hintojen nousua.  Tuotantonäkökulmasta hinta voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: tuotannon palkkakustannukset ja pääomakorvaukset (yhdessä karkeasti BKT). 
Tuotantoketjun erivaiheiden palkkakustannukset sisältävät lopulta myös
raaka-ainetuotannon palkat, ja loput tuotteen hinnasta on pääomakorvausta.
Pääomakorvauksista maksetaan vieraan pääoman korvaukset ja loppu on sitten
voitto, joka jaetaan mahdollisesti omalle pääomalle.

 

Mistä ”hinta” tulee?

Otetaanpa yksi karkeistettu näkökulma hintojen muodostumiseen ajan saatossa. Insinööritieteiden aikana 60-luvulla,( jolloin ihminen pääsi kuuhunkin), tuotteen hintaa arvioitiin tuotantokustannuksien ja kohtuullisen sijoitetun pääomantuoton kautta. Sittemmin tuotteiden hinnoitteluun on tullut ekonomistisempi näkökulma, jossa hinnoittelun
perusteena ei olekaan tuotantokustannukset vaan mahdollisen asiakkaan maksukyky
ja maksuhalukkuus. Samanaikaisesti ekonomistisessa näkökulmassa korostetaan tuotantokustannuksien minimoimista kuten aikaisemminkin.

Tuotantokustannuksethan ovat käytännössä palkkoja ja niiden minimoiminen on vaatinut sen, ettei työn hinta ole päässyt nousemaan liikaa ainakaan suhteessa tuottavuuteen. Työn hintaan eniten vaikuttava tekijä on tietenkin työn tarjonta.  Jotta työn hinta ei nousisi liikaa, on työn tarjontaa oltava riittävästi. Tästä pääsemmekin EKP:lle annettuun tehtävään. Vaikka EKP:llä ei olekaan mahdollisuuksia vaikuttaa työn tarjontaan talouden eri sektoreilla, on sille
annettu yleisellä tasolla tavoite kuristaa taloutta tilanteissa, jossa työllistyvien työttömien määrä alkaa olla liian pieni hintavakauden säilymiseksi. Tätä ei sanota ääneen, mutta käytännössä EKP:ltä on oletettu toimia ”sopivan” työttömyyden ylläpitämiseksi.

Reaalitaloudessa jokainen työtön kuitenkin pienentää talouden kokonaistuotantopotentiaalia. Miksi talouden kokonaistuotantoa ei siis haluta maksimoida? Miksi osa tuotantopotentiaalista halutaan pitää syrjässä EKP:n tavoitteiden ja muiden hallinnollisien rakenteiden kautta?

Asiaa voi selventää tutkimalla näiden hallinnollisien järjestelmien vaikutusta reaalimaailman ilmiöihin ja esimerkiksi tulonjakoon.

 

Pääomakorvauksien kasvu

Ekonomistien tavalla maksimoimalla tuotteista saatua hintaa ja minimoimalla tuotantokustannuksia on kasvatettu pääomakorvauksien osuutta hinnassa. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotantovälineiden omistajien osuus tulonjaossa kasvaa eli kasvattaa tuloeroa tavallisen palkansaajan ja omistajan välillä. Lisähuomiona todettakoon että yritysjohdon kasvaneiden palkkioiden yksi syy on ollut juuri pääomaosuuden kasvu BKT:sta.
Tilastot osoittavatkin tuloerojen kasvaneen merkittävästi vuosikymmenien saatossa.

Onko EKP toimet vaikuttaneet tulonjakoon, sitä en tiedä, mutta EKP:lle annettu tehtävä on selvä. Länsimaisien yhteiskuntien ”kehittäminen” on sisältänyt monia elementtejä, jotka ovat edesauttaneet tuloerojen kasvua, ja EKP:n hintavakaustavoite on linjassa tämän kehityksen kanssa. Verotukselliset ratkaisut samoin kuin pääomaliikkeitä koskeva lainsäädäntö yhdessä EMU:n instituutioiden ja pankkijärjestelmän kanssa suosivat juuri pääomien ”keskittymistä”.

Tuotannon vääristyminen

Rikkaat ja köyhät ihmiset eroavat kuluttajina huomattavasti toisistaan. Rikkaiden ihmisten kulutuksesta merkittävä tai ehkä merkittävin osa kuluu muuhun kuin perustarpeiden tyydytykseen. Köyhien tai pienipalkkaisten työntekijöiden kulutus koostuu pääasiassa perustarpeiden tyydyttämisestä.  Köyhät ovat pakosta myös hintatietoisia, joten heidän tarpeidensa tyydyttäminen tuottaa todennäköisesti pienemmän marginaalin voittoa kuin jos kuluttajina olisi rikkaampia ihmisiä. Mitä varakkaammista ihmisistä on kyse sitä todennäköisemmin heidän kulutuksensa tyydyttämiseen tuotetuilla tuotteilla saadaan korkea voittomarginaali.

Tämä voittomarginaalien paraneminen siirryttäessä köyhistä rikkaiden palvelemiseen ohjaa myös tuotantoa. Rikkaiden kulutuksen kasvaminen vie siis resursseja (työvoimaa) perustarpeiden tyydyttämiseltä.

Mikä olikaan EKP:n hintavakaustavoitteen vaikutus tässä? Mikä on Emu valtioiden talouskurin ja veropolitiikan vaikutus tässä? Mitä tapahtuisi jos EKP:llä eikä muillakaan päättäjillä olisi hintavakaustavoitetta, vaan kaikki työllistyvät työttömät valjastettaisiin” kasvattamaa kakkua”?

 Vastaus: Työn hinta alkaisi nousta ja siten tuotantokustannukset ja lopulta tuotteiden hinnat
alkaisivat nousta. Entä sitten? Mitä vikaa siinä on jos ”jaettava kakku” kuitenkin kasvaisi?

Tähän mennessä pääomakorvauksien osuus tuotteen hinnasta eli käytännössä BKT:stä on kasvanut. Tilanteessa jossa etenkin alhaisimmat palkkatasot alkaisi nousta, muuttuisi tämä trendi. Pääomakorvauksien osuus BKT:stä alkaisi laskea, ja tämähän tarkoittaisi tuloerojen tasoittumista.  Tuloerojen tasoittuessa tuotannon suuntautuminen ”eliittipalveluihin” kääntyisi takaisin perustarpeiden suuntaan.

Tämähän kuulostaa hyvältä: jaettava kakku kasvaisi ja tuotanto suuntautuisi takaisin perustarpeisiin niin että köyhimpien asema paranisi.

Miksi ei?

Miksi yhteiskunnassa, jossa kannatetaan ”hyvinvointivaltiota” ja vastustetaan eriarvoistumista, kuitenkin perustetaan hallinnollisia rakennelmia, jotka lisäävät eriarvoistumista?  Miksi tavoitteet ja teot ovat ristiriidassa?
Mitä on ”hallinnollisessa koneessa” vialla että näin käy?

Vai toimiiko tämä ”hallinnollinen kone” juuri niin kuin se
on tarkoitettu toimivat.  Eli jakaa kansaa niihin joilla on mahdollisuus kuluttaa halunsa mukaan, niihin jotka tuottaa nämä palvelut ja niihin jotka uhrataan jotta ”kakun jako suosisi eliittiä”.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kannattaa tutustua NAIRU-teoriaan,jos et ole vielä vilkaissut.

"Nykyään täystyöllisyydellä viitataan erilaisissa virkamiesselvityksissä ja muussa virallisessa jargonissa yleensä kiihtymätöntä inflaatiovauhtia vastaavaan työttömyysasteeseen (englanniksi NAIRU, Non-Accelerating Inflation Rate of Unemployment). NAIRU pohjautuu uusklassiseen mikrotalousteoriaan, jonka mukaan työvoiman rajatuottavuus on positiivinen mutta vähenevä. Teoria olettaa, että täysin joustavien työmarkkinoiden oloissa reaalipalkat asettuisivat työvoiman rajatuottavuutta vastaavalle tasolle."

http://rahajatalous.wordpress.com/2012/03/30/tayst...

Hyvän pohdinnan olet saanut blogiin kirjoitettua ja asiassa todellakin on ihmettelemistä,että miksi perustetaan nykyisenkaltaisia hallinnollisia rakenteita..kenen etua ne palvelee. Tässäkin varmasti toimii "follow the money".

Laitan perään vielä tällaisen mistä suunnasta itse koen vikaa löytyvän:

"Mystinen talous

Uusklassinen puhetapa tekee taloudesta monella tavalla mystistä. Uusklassiset taloustieteen tutkimukset ovat Holapan mukaan matemaattisia ja taloudesta puhutaan tunnuslukujen kautta, mikä luo vaikutelmaa vaikeaselkoisuudesta.

– On syntynyt ajatus, että taloustiede on kuin ilmastotiedettä, josta on olemassa yksi oikea totuus, pohtii Holappa.

Ahokkaan mielestä on tyypillistä, että yhteiskuntatieteilijät nostavat usein talouden edessä kädet pystyyn ja jättävät sen taloustieteilijöiden pelikentäksi.

– Taloustiede esittää itsensä eksaktina, luonnontieteisiin verrattavissa olevana maailmana. Jopa yhteiskuntatieteilijät kunnoittavat tätä eroa eivätkä lähde arvostelemaan taloutta yhteiskunnallisena kysymyksenä.

Uusklassiseen taloustieteeseen nojaavista valtiovarainministeriön virkamiehistä tulee ikään kuin oraakkeleita, joita ei voi keskusteluissa haastaa.

Holapan mukaan myös taloustieteilijät itse ylläpitävät tätä näkökantaa. He eivät pidä näkemyksiään poliittisina eivätkä halua ottaa poliittisesti kantaa. Taloustieteilijät vain antavat reunaehdot ja poliitikot saavat sitten valita suuntaa annettujen reunaehtojen puitteissa."

http://www.tiedonantaja.fi/2012-4-8/eurooppaan-tar...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ahaha..voi voi Nieminen sun kanssas.

Nyt löit kyllä kirveesi kiveen tuon taloususkontosi kanssa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Taloustiede ei ole tiedettä siinä mielessä kuin on luonnontieteet.

Tässä linkissä selitetään myös sitä miksi suurin osa ekonomisteistakaan ei ymmärrä rahatalouden mekanismeja.

http://www.youtube.com/watch?v=O0wA6SbsHg8&feature...

ja sitten on tietysti tämä linkki, jossa selitetään tätä kriisiä rautalankamallilla kymmenissä artikkeleissa

http://rahajatalous.wordpress.com/

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Hyvä yhteenveto. Mitään ei ole vialla, sillä elämme rahanpalvonnan ja sen uskonnon Monetarismin aikaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Monetarism

"Monetary policy creates a known and predictable transfer of wealth between a priori known counterparties, it is not a neutral economic tool and cannot be divorced from political considerations and preferred constituencies."

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Pääoman tuottohan on romahtanut ja romahtamassa lisää kun korkokäyrät ovat nimellisesti nollan lähellä. Mielestäni myös eläkerahastojen tuotto-odotukset ovat romahtaneet. Tämä on kohtalaisen löyhän globaalin keskuspankkikilpailun "ansiota".

Olen lukevinani viestistä että toivot vielä löyhempää keskuspankkipolitiikkaa Euroalueella, kuten minäkin. En ole varma miten se voisi kohdistua vain palkkojen korotuksiin? Hinnat ainakin siis nousisivat ja ainakin lyheyellä aikavälillä korkotuottojen negatiivinen tuotto pahenisi, tuhoten pääomaa vielä kiihtyvämmällä vauhdilla (en usko että normaalireaktio inflaation kasvuun, korkojen nousu, on mahdollista lähivuosina). Palkkojen "hinnat" voisivat myös nousta, mutta eivät mitenkään automaattisesti, koska Euroalue kilpailee muiden valuutta-alueiden, kuten Ruotsin kanssa, joissa työ hinnoitellaan kruunuissa, ei euroissa.

Mielestäni, ikävä kyllä, palkkojen ja eläkkeiden 2-3% nimellisnousuvauhti ei Euroalueella myöskään voi jatkua, saatika pysyä inflaation yläpuolella jos korotkin ovat inflaation alapuolella. Ruotsissa tämä on mahdollista, jos kruunun valuuttakurssi joustaa vastaavasti suunnilleen saman verran alaspäin.

EKP voisi etäeurooppalaisten toiveiden mukaisesti monetisoida valtioiden tai jopa niiden kansalaisten velkoja suoraan, mutta mielestäni sen tulisi olla tasapuolista ja koskea myös Suomea. Tästä ei ole mitään puhetta politiikassa, joten tein oman avaukseni:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1106...

Heikko euro auttaisi myös työllistymisessä, toki Euroalueen kansalaisten ostovoiman kustannuksella. Thaimaanmatkoja, bensaa ja iPadeja ei olisikaan niin helppo ostaa. Mutta olisiko se nyt sitten niin kauheaa, olisi ainakin töitä?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kansallisen keskuspankin vakuudeton Emeregency Liquidity Assistance-rahoitus Kreikassa on tosiaan melko lähellä kansallista rahan painamista, mutta ei kuitenkaan sama asia. Irlantihan tämän ELA:n käytön aloitti. Sinänsä parempi kuin EKP:n raha, koska Irlanti ja Kreikka ovat ensin vastuussa näistä rahoitusoperaatioista tulevista tappiosta, ei EKP (tai ERVV/EVM/bilateraalit Euroalueelta).

Menettävätpähän siis oman maansa seignioragen tuoton ja kultavarannot velkajärjestelytilanteessa, eikä heti rääkätä EKP:n tasetta ainakaan ensi vaiheessa. Sen vuoksi ELA:n käyttö ei välttämättä ole pelkästään huono juttu - siinä on ainakin puolensa.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Olen samaa mieltä siitä, että jos rahaa painetaan, niin sitten tulee sitä antaa kaikille. Suomellekin varmasti jokunen miljardi kelpaisi. Valitettavasti politiikalla ja järjellä ei viime aikoina ole ollut paljoa yhtäläisyyksiä.

Jari Reinikka

Minun mielestä tuo Miettisen ehdottama "monetus" pääoma-avaimen mukaan olisi varmaan reiluin keino tässä tilanteessa. Miksi Suomi ei aja tuota systeemiä?
Onko ideoita minkä takia ei?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Kirjoituksessani en niinkään käsitellyt nykyistä taantumaa vaan yleisesti niitä instituutioita, jotka aiheuttavat tuloerojen kasvua. Taantumassa pääomatuotot luonnollisesti laskevat monenkin mekanismin vuoksi, mutta pitemmällä trendillä tilanne toinen. Toisaalta lamat ovat niitä hetkiä jolloin reaalivarallisuuden keskittymistä tapahtuu myös.

Pääomien kertyminen oli kulttuurievoluution suuri riemuvoitto, mutta tämä tapahtuma oli silloin kun ihminen siirtyi keräilijäyhteisöstä maanviljelyyn, ja työvoimaa vapautui kulttuurin (koneiden ja infran) kehittämiseen. Nykyään eletään vielä tämän kulttuurillisen askeleen mukaan: Pääomia keskitetää vaikka eletään yltäkylläisyydessä.

EKP:n roolista sen verran että itse kannatan funktionaaliseen rahoitukseen siirtymistä. Mitään oikeita todisteita funktionaalisen rahoituksen toimimattomuudesta ei ole esitetty. Näen kuitenkin tilanteen sellaisena ettei Eurooppalaista solidaarisuutta ole saavutettavissa, joten euron hajoaminen on välttämätöntä ja väistämätöntä jos halutaan ylläpitää hyvinvointivaltioita.

Mediassa yleisesti käydään keskustelua kriisin ratkaisusta oletuksena EKP:n nykyinen mandaatti. Tämän keskustelun laajentaminen ulos EKP:n nykyisestä roolista on välttämätöntä, muuten ratkaisut tulevat olemaan katastrofi hyvinvointivaltiopyrkimyksille.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Mikä on funktionaalinen rahoitus?

Äkkiseltään näyttäsi että siinä on vaarana muodostua keskusjohtoinen ja suunnitelmataloudellinen katteettoman rahan setelipaino valtaapitävien suosikeille, muut kärsivät sitten jälkijunassa inflaatioiskun täysmääräisenä? Miten tällainen perversio estettäisiin ja siinä synyvät luottotappiot ja korruptiohävikit selitettäisiin saatika korvattaisiin? Kreikkahan kaiketi on elenyt hiukan tuolla mallilla. Ymmärränkö jotain väärin? Kuka antaisi ulkomaan valuuttaa tällaiselle valtiolle ellei olisi "pakko" niinkuin EMU:ssa?

Sorry jos olen paholaisen asianaja. Aihe kiinnostaa kovasti, myös miksi joku systeemi voisi toimia paremmin.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

-ISIT (olisi, tulisi, pitäisi, olisi pitänyt) ja -ISMIT (oppisuunta) tabula rasalta (tyhjältä pöydältä) ovat aina vähän helpompia kuin Miettisen paras realistinen vaihtoehto :)

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Hyvä Sami
Olen aistivinani jonkinlaista epäluottamusta kirjoituksessasi poliitikkoja kohtaan. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen että markkinatoimijat kykenisivät parempaan päätöksentekoon kuin poliitikot. Politiikka toimii sentään julkisuuden valokeilassa.
Lähimpänä funktionaalista rahoitusta toimii Kanada. Googlettamalla "raha ja talous" löytyy Holapan ja Ahokkaan ansiokas blogi jossa selvennetään rahatalouden teorioita, mekanismeja sekä kriisin syitä ja tätä Abba Lernerin "Functional finance" käsitettä.

Jari Reinikka

Niin onhan siinä se, että poliitikot ovat vaihdettavissa 4v välein, pankkiireita on hieman hankalampi vaihtaa...

Käyttäjän PerttiAhvonen kuva
Pertti Ahvonen

Keväällä oli myös Kymen-Sanomissa hyvä lehtikirjoitus:

"Kapitalismin globaali kriisi johtuu voittojen laskusta reaalitaloudessa ja finanssipääoman räjähdysmäisestä kasvusta."

-> http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

Toimituksen poiminnat