pasipulkkinen

Raha ei ole resurssi kuntataloudessakaan

Kuntavaalien lähestyessä on taas ajankohtaista keskustella kuntaliitoksien merkityksestä palvelujen tarjonnalle. Tässä alkuvuodesta Itä-Savossa julkaistu kirjoitus:

 

Mediaa saa polttoaineensa kriiseistä, ja nyt niitä riittää. Eurooppa on kriisissä, samoin valtio ja etenkin kunnat.

Yleisesti viljellään ajatusta siitä, että kuntia yhdistämällä saadaan resursseja siirrettyä "turvonneesta" hallinnosta sinne, missä on niukkuutta eli vanhustenhoitoon ja terveydenhuoltoon.

Meidät on opetettu näkemään raha resurssina, jolla tuotetaan palvelut ja jota kohdentamalla vaikutetaan yhteiskunnan toimintaan. Rahan puute nähdään palvelutuotannon jarruna.

Tämä ajattelu on kuitenkin täysin virheellinen. Julkiset kannanotot niin kuntauudistuksesta, rahasta kuin kriiseistäkin ovat täynnä tyhjänpäiväisiä kliseitä, koska uusliberaalia talousretoriikkaa on tungettu keskusteluun vailla ymmärrystä.

Kuntia yhdistämällä niin sanotusti vapautamme "resursseja" hallinnosta esimerkiksi terveydenhuoltoon. Tämän tehdessämme eivät terveydenhuollon resurssit kuitenkaan lisäänny.

Terveydenhuollon resurssi ei ole raha, vaan koulutettu henkilökunta. Koulutetusta henkilökunnasta on puutetta, ja harvalla hallinnosta vapautuneella virkamiehellä on kakkostutkinto esimerkiksi lääkäriksi.

Ainut tapa lisätä resursseja terveydenhuollon ja vanhustenhoidon palveluissa on kouluttaa lisää ammattilaisia. Vaikka laittaisimme kaikki Suomen kunnat yhteen, ei se lisäisi yhtään lääkäriä eikä hoitajaa maahan. Työperäinen maahanmuuttokaan ei ratkaise tätä ongelmaa.

Yhteiskunnan muuttaminen tapahtuu koulutuksen kautta. Jos katsomme, että tulevaisuudessa tarvitsemme lisää terveys- ja vanhuspalveluita, täytyy meidän kouluttaa enemmän ammattilaisia näille aloille.

Jos katsomme että meillä on "turvonnut" hallinto ja finanssisektori, tulee meidän vähentää koulutusta siellä. Resurssien siirto tapahtuu koulutuksen kautta, ei rahaa siirtämällä.

Onnistunut yhteiskunnallinen muutos tapahtuu määrittelemällä tavoitteet ja tulevaisuuden tarpeet. Tämän jälkeen suunnitellaan koulutusjärjestelmä tukemaan tarvittavaa muutosta.

Kuten jokainen ymmärtää, kestää ammattilaisen koulutus vuosia. Koulutusjärjestelmien muutos kestää vielä kauemmin ja yhteiskunnallinen muutos vuosikymmeniä.

Kunnallisten palveluiden resursointi ei tapahdu valtuustosaleissa, vaan eduskunnassa ja ministeriöissä 10-15 vuotta ennakoiden.

Siis miksi meillä on niukkuutta terveydenhuollon henkilökunnasta? Siksi että 1990-luvulla ei ymmärretty lisätä terveydenhuollon koulutusta.

Nyt voidaankin kysyä: ovatko ministerimme ja edustajamme ajantasalla kuntarakenneuudistuksensa kanssa?

Kuinka he ovat 2000-luvulla kehittäneet koulutusjärjestelmää vastaamaan palvelutarpeiden kasvua tulevilla vuosikymmenillä? Vastaus on: eivät mitenkään.

Kuntauudistuksen tekeminen tällä vuosikymmenellä on "näpertelyä" ja ajanhukkaa. Nyt tulisi keskittyä tulevaisuuden suunniteluun, eikä hallintorakenteisiin.

Kuntaliitoksia tullaan tekemään Suomessa, mutta toivottavasti kukaan ei luule sen edesauttavan hyvinvointivaltion säilyttämistä.

Pasi Pulkkinen

Punkaharju

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat