pasipulkkinen

Meillekin Argentiinan tie talouteen

Argentiinan 1990-luvulla harjoittama talouspolitiikka olisi täyttänyt hyvin euro-maalta vaadittavat kriteerit, ja kuinka siinä kävikää. Argentiina ajautui "konkurssiin" juuri harjoittamansa "uusliberaalin" raha- ja talouspolitiikan vuoksi. Harjoitetun politiikan turmiollisuus oli ilmeinen, ja tilalle valittiin tavoitteet joissa oltiin kiinnostuneempia työllisyydestä ja valtion roolista talouden ohjailussa.

Euro-mailla (ehkä Saksaa lukuunottamatta) on edessään Argentiinan tie konkurssiin ajautumisen osalta. Argentiinan tie konkurssin jälkeen on kuitenkin jotain johon mekin toivottavasti ryhdymme pian.

http://www.economonitor.com/lrwray/2012/10/09/mmt-argentina-and-views-on...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Veikkaampa,että tämä katsotaan loppuun. Eduskunnassa ei ole näet yhtään puoluetta jolla olisi tarjota jotain uutta talousteoriaa tilalle. Jos on niin kovin hiljaa on ollut..

Miksiköhän muuten aiheesta ei puhuta yleisesti?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Aivan varmasti kaikille puolueille tulee viestiä vaihtoehdosta, mutta ne eivät etene minkään puolueen puoluehallitukseen. Sdp:n sisäisissä puoluealoitteissa aihe oli ainakin jollakin tavalla, mutta käsittelystä en tiedä mitään. Samoin muutkin puolueet on saaneet aloitteita.

Taloustieteen opetuksen traditio ei tue rahatalouden mekanismien ymmärrystä, joten ministeriöt ja tutkimuslaitokset ovat täynnä ekonomisteja, jotka kuvittelevat rahan muodostuksen olevan eksogeenistä eli keskuspankin kontrolloitavissa. Samoin yleinen kuvitelma on se että rahan määrän tarkan kontrollin löystyminen johtaa vääjäämättä hyperinflaatioon.

Poliitikkomme on parhaimmillaankin lukeneet samat opukset kuin ekonomistimmekin, ja tavallisemmin vain luottavat näiden ministeriöiden ym. "asiantuntijoiden" lausuntoihin aiheesta. Tämä on todennäköisin syy poliitikkojemme toimimattomuuteen.

Toinen jarruttava tekijä on finanssialan lobbarit, jotka tosiaankin haluavat säilyttää tuottavan valtioiden rahoituksen liikepankeilla. Samoin muun talouseliitin etu on se, että tiukalla rahapolitiikalla pidetään yllä riittävää työvoiman tarjontaa (työttömyyttä). Jotkin kansalliset, euroopan laajuiset ja kansainväliset instituutiot kokevat kansallisvaluutat ja funktionaalisen rahoituksen uhaksi jota pitää vastustaa. IMF:n rooli heikkenee tai jopa katoaa jos euro-maat muuttavat rahapolitiikkaansa. Instituutiot jarruttavat kehitystä jos ne kokevat itsensä uhatuiksi.

Poliittiset suositukset alkavat muuttua vain jos jokin riittävän vaikutusvaltainen taho (suuri puolue, presidentti, "Nalle"...) laittaa itsensä likoon ja aloittaa lobata "velattoman rahan" ja valtion finassipolitiikan puolesta. Sitä odotellessa asiaa on vain "rummutettava" ja toivottava että jollakulla "pupu poistuu pöksystä" tai "syttyy valo" tai "omatunto alkaa kolkuttaa"(suuri puolue, presidentti, "Nalle"...).

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Linkin takana on hyvä kirjoitus Argentiinasta. Muitakin näkökohtia löytyy.

Otetaan nyt aluksi vaikkapa peson keskikurssi dollariin nähden; 1US$ = 4,7 pesoa virallisesti, mutta epävirallinen kurssi on karkeasti 1US$ = 6,5 pesoa. Viralliseen kurssiin saavat vaihtaa lähinnä vain presidentin lähipiiri ja turistit, jotka maksavat siten 30% 'ylihintaa'.

Argentiina on maissin suurtuottaja. Maissin maailmanmarkkinahinta on räjähtänyt käsiin, mikä on tuonut maalle huimat lisätulot ja käytännössä pelastanut maan talouden. Viime satoa on rasittanut kuivuus.

Lähinnä kuljetusalan ammattiliitto pitää presidenttiä ja hänen lähipiiriään kuristusotteessa. Jatkuva lakkouhka on päällä. Buenos Aires on liikennekaaoksessa, kun metrotyöntekijät ovat pistäneet muutamat linjat seisoksiin.

Maan tilastokeskus on väärentänyt tilastot, jottei eläkkeitä ja indeksiin sidottuja palkkoja tarvitse nostaa. Laitos väittää, että tavallinen ihminen tulee minimissään toimeen noin puolella eurolla päivässä, kun käytäntö viittaa kahteen euroon. Muun muassa IMF ei ole suostunut hyväksymään maan tilastolukuja.

Santarmit ovat nyt olleet lakossa viikon päivät, koska palkkoja aiotaan laskea 30%. Nyt odotellaan rikosaaltoa ja ihmetellään aikooko santarmit pitää aseensa lukkojen takana lakon ajan.

Ihmettelyn aihetta maailmalla on antanut myös se, että presidentti veljeilee Iranin, Kiinan ja tiettyjen afrikkalaisten diktaattorien kanssa. Välit USA:n kanssa ovat enempi viileät. Samoin Espanjan kanssa, kun Kircher kansallisti öljy-yhtiön espanjalaisen puolikkaan. Ylimmän ystävänsä Chávezin vaalivoittoa Venezuelassa presidentti Kircher riemuitsi tiedotusvälineissä.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Argentiinan raha ja talousjärjestys antaa valtiolle mahdollisuuden ohjata taloutta toisinkun emu-sopimukset Euroopassa. Se kuinka tätä mahdollisuutta käytetään ja mitä muita ongelmia yhteisössä on, on sitten eri asia.

Toimituksen poiminnat