pasipulkkinen

Itsenäisyyspäivän puhe joka jäi pitämättä

Hyvää Itsenäisyyspäivää

Hyvät kuulijat, aloitan vuoden 2009 kaatuneiden muistopäivän puheen rungolla.

Nyt on itsenäisyyspäivä. Kunnioitamme sankarivainajien muistoa kokoontumalla heidän haudalleen kaksi kertaa vuodessa. Muistelemme sotaa ja niitä uhrauksia joita tarvittiin itsenäisyyden säilytämiseksi.

Sotasankareidemme teot eivät välttämättä aina olleet sankarillisia tai edes millään muotoa hohdokkaita. Monen puolustustahto kumpusi uskosta ja luottamuksesta Suomeen. Toisia motivoi viha hyökkääjää kohtaan. Osalle sota ei ollut sotimisen arvoista vaikka osallistuivatkin siihen. He olivat kuitenkin sodassa Suomen vapaudesta ja antoivat suurimman uhrin mitä ihminen voi antaa.

He antoivat uhrinsa, jotta meillä olisi mahdollisuus tehdä valintoja. Heitä kunnioitetaan sankareina, jotta ME muistaisimme mitä elämä on.

Maailmassa käydään kymmeniä sotia koko ajan, emmekä me tiedä niistä juurikaan mitään. Todellisuus näyttäytyy niin eritavalla eri ihmisille, eri paikoissa, eri aikoina. Rauhallisessa Euroopassa, yltäkylläisyyden keskellä, saattaa unohtua ettei kansakuntien välinen rauha ja rakkaus ole itsestään selvyys.

JA

Tässä kohdassa poikkean tuon vuoden 2009 puheen rungosta, koska tällä hetkellä tilanne Euroopassa on toinen kuin tuolloin. Tuolloin puhuin sodan kaukaisuudesta ja länsimaissa pitkään jatkuneen yltäkylläisyyden luomasta harhaisesta rauhasta. Tällä hetkellä Euroopassa alkaa näkyä rauhattomuutta työttömyyden kasvaessa valtioiden kiristäessä talouttaan. Välimeren maissa ja etenkin Kreikassa kansa on lähtenyt kaduille vastustamaan ylhäältä päin tulevia säästötoimia. Rauha Euroopassa ei olekaan enää niin itsestäänselvyys kuin vielä vuonna 2009.

Euroopan ja euron kriisi kummeksutti minua suuresti ja aloin selvittää mistä oikeasti olikaan kyse. Etsivä löytää ja niin minäkin löysin kaksi taloushistorioitsijaa joiden euro -kriisi selitykset olivat kansantajuisia ja aukottomia järkeilyltään, toisin kuin taloustieteessä yleensä. Käsitykseni maailman tilasta varmistui edelleen. Olemme sodassa, mutta erillaisessa kuin missä sankarivainajamme sotivat.

Tässä sodassa vastakkain ovat ideologiat ja yhteiskuntaluokat, köyhät ja rikkaat, ne joilla on valtaa ja ne joilla valtaa ei ole. Vastakkain ovat hyvinvointivaltio ja yksilön vapaus. Tässä sodassa on vastakkan myös tulevat sukupolvet ja nykyinen kulutusyhteiskunta, ja sen taistelun häviäjät ja voittajat me tiedämme etukäteen.

Maailman sotien jälkeen kylmässä sodassa vastakkain oli kommunismi ja kapitalismi, tai näin asia haluttiin esittää. Maailma oli musta-valkoinen, ja kommunismin kaaduttua ajateltiin tämän hyvä – paha -akselin kadonneen yhteiskuntajärjestelmien osalta. Toimimattoman kommunismin kaaduttua jäljelle jääneen kapitalismin täytyi siis olla se hyvä toimiva järjestelmä, musta-valkoisen dualistisen ajattelun mukaan.

Kaksi vuosikymmentä on nyt eletty tämän uskon vallassa ja rakennettu maailmaa jossa kaikki mitataan rahassa.

Totuus vallitsevan järjestelmän toimimattomuudesta on kuitenkin nyt paljastumassa. Valitettavasti virheiden tunnustaminen ei ole ollut politiikassa kovin suosittua. Kansa voi joutua maksamaan tästä suuren hinnan, eikä se hinta ole rahassa mitattavaa vaan inhimillistä kärsimystä työttömyytenä ja epävarmuutena ja siitä seuraavina muina ilmiöinä.

Eurooppa ja Emu- alue on nyt tienristeyksessä. Joko Eurooppa integroituu tai euro hajoaa. Kolmas vaihtoehto on jatkaa vanhoilla rakenteilla jolloin saamme masiivisen kasvavan työttömyyden, ei vain Välimeren maihin vaan myös meille. Nykyisessä järjestelmässä hyvinvointivaltio ei voi säilyä.

Euroopan integroituessa yhdentyvät myös talous- , tulonjako, sosiaali, koulutus ym. politiikat. Voimmeko tuolloin luottaa siihen että muutkin valtiot Euroopassa haluavat Pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Ainostaan omalla rahalla, omalla keskuspankilla ja kanssaihmisen huomioivalla politiikalla voimme säilyttää hyvinvointivaltion.

Minkä vaihtoehdon sankarivainajamme valitsisivat näistä: Rahan vallan, muiden armoilla olemisen vai itsenäisyyden.

Arvatenkin itsenäisyyden - itsenäisyyden jossa tehdään kansainvälistä yhteistyötä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Toimituksen poiminnat