pasipulkkinen

Valtiomiehen lyhyt oppimäärä

Miten tullaan VALTIOMIEHEKSI?


Jotta jotakin henkilöä voidaan nimittää aidosti valtiomieheksi (naiseksi) täytyy kyseisellä henkilöllä olla ollut jotain hyvin merkittävää annettavaa yhteisön kehitykselle. Mikä voisi olla jotain yhteisölle hyvin merkittäävää?  Mikä on yhteisön missio? Jotta voisimme arvioida mikä on yhteisölle merkittävää, on meidän palattava arvojen juurille. Edellisessä kirjoituksessani ”Elämän tarkoitus” kirjoitin näkökulman yhteisöllisiin tavoitteisiin. Yhteisöllinen tavoite ei voi olla kulttuurievolutionaarisesta näkökulmasta muu kuin tulevien sukupolvien selviytyminen. Kaikki mitä yhteisö tekee koskettaa tulevaisuutta. Nyt tehdyt päätökset vaikuttavat täydellä voimallaan vasta vuosikymmenien päästä.


Valtiomiehen missio täytyy olla tulevien sukupolvien mahdollisuuksien turvaaminen.


Mitä tulevista sukupolvista huolehtiminen vaatii?  Mitä strategioita missio vaatii? Yksilön suoja on ollut ja tulee olemaan aina yhteisö. Olemme aina riippuvaisia toisistamme. Vuosisata sitten oli mahdollista elä omavaraistaloudessa. Nykyään tämä ei ole mitenkään mahdollista. Ilman yhteisöllistä ohjausta luonnon resurssit eivät kestäisi tällaisen väestön elättämistä, ja ajautuisimme kaaokseen. Tulevien sukupolvien selviytyminen vaatii vakaan yhteisön. Vakaassa yhteisössä pidetään huolta väestöstä siten että kaikki (tai ainakin ylivoimainen enemmistö) kansasta tuntee elonsa turvalliseksi ja  yhteisön toiminan oikeudenmukaiseksi. 

 

Valtiomiehen täytyy kyetä edesauttamaan yhteisön olemassaoloa.

 

Miten yhteisöstä tehdään turvallinen? Yhteisön mahdollisuudet vastata tulevaisuuden haasteisiin  riippuu siitä mitä kykyjä kansalaisilla on. Liittyivät haasteet väestön ikääntymiseen, terveydentilaan, energian tai ravinnon tuotantoon, mihin tahansa, vastataan haasteisiin aina koulutuksella. Jos ikääntyvän väestön hoitoon tarvitaan 15 vuoden kuluttua kaksinkertainen hoitajien joukko, koulutetaan hoitajia ja lääkäreitä lisää sekä kehitetään teknologiaa siten että tavoitteesta selvitään. Jos energian tuotannon omavaraisuus nähdään vakaan tulevaisuuden ennakkoehtona koulutetaan insinöörejä ja työntekijöitä tämän teknologian pariin siten että nämä rakennushankkeet saataan toteutettua halutussa aikataulussa. Jos katsomme vakaan yhteisön vaativan ravinnon tuotannon omavaraisuutta, on tämä huomioitava monessa yhteiskunnallisessa päätöksessä jne...  Kaikki yhteiskunnalliset tavoitteet saavutetaan koulutuksen kautta. Jos koulutamme juristeja, hallintotieteilijöitä ja ekonomisteja on meidän työllistettävä juristeja, hallintotieteilijöitä ja ekonomisteja. Jos koulutamme ihmisiä väärille aloille heikentyy  kykymme vastata tulevaisuuden haasteisiin.

 

Valtiomiehen täytyy nähdä tulevaisuuteen, ja ymmärtää että työ, koulutus ja luonnonvarat ovat yhteisön kriittiset resurssit. 

 

Mitä muuta tulevaisuudessa odottaa? Mihin yhteisön ja valtiomiehen on kyettävä varautumaan? Tulevaisuus sisältää paljon uhkakuvia, jotka vaarantavat ei vain yhteisön vakauden vaan myös koko ihmiskunnan olemassaolon. Lyhyen perspektiivin uhkakuvina on tietenkin liikakansoitus, ilmaston muutos ja luonnon resurssien niukkeneminen. Nämä uhkakuvat yhdessä luovat hyvin haastavan, tämän päivän ongelman, jonka ratkaisua ei voi löytää ”markkinaperusteisesti” vaan se on etsittävä yhdessä tiedemiehien (naisien) kanssa. 

Yhteisöllistä ohjausta kestävämpään talouteen on odoteltu jo yli 20 vuotta, mutta kansainvälinen sopiminen on kulkenut tässä asiassa jatkuvasti epäonnistumisesta toiseen. ”Markkinavoimat” ja ”intressiryhmät” ovat onnistuneet vesittämään kaikki tulevaisuuteen katsovat hankkeet vedoten ”taloudellisiin” seikkoihin. Kansainvälisillä foorumeilla ei ole näkynyt valtiomiehiä - siis niitä joiden missio olisi ollut tulevien sukupolvien selviytyminen.

 

Mistä valtiomies siis rakentuu:

- missiosta jossa tavoitteena on  elämän jatkuvuus

- ymmärryksestä jossa  yhteisön tehokkuus nähdään  kehityksen edellytyksenä

- ymmärryksestä jossa  kriittiset resurssit on työ, koulutus ja luonnonvarat

- kyvystä nähdä tulevaisuuden haasteet

- KYVYSTÄ OHJATA YHTEISÖÄ TAVOITTEISIIN


Näistä aineksista rakentuu henkilö jota voitaisiin kutsua valtiomieheksi. Lisäksi hänen on ymmärrettävä pitkän perspektiivin uhat lamaantumatta.

Pidemmällä perspektiivillä ihmiskuntaa varjostavat paljon selvemmin kuvattavat uhkat.  Elämää uhkaavat meteoriitit ovat harvinaisia, mutta miljoonien vuosien perspektiivissä todennäköisiä. Auringon aktiivisuuden vaihtelut voivat olla hyvinkin tuhoisia elämälle. Kuun karkaaminen maan vetovoimakentästä tiedetään, ja sen vaikutukset elämälle tulevat olemaan merkittävät. Miljardien vuosien perspektiivissä aurinko sammuu ja tietenkin lopulta miljoonien miljardien miljardien vuosien kuluttua hiipuu koko meidän ”Big bang”.  


Tämä luo nykyisen tiedon valossa lohduttoman kuvan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Onko tämä riittävä syy unohtaa tulevaisuuden suunnittelu ja keskittyä lyhytjänteiseen ”hekuman”tavoitteluun? Emmekö kuitenkin antaisi tuleville tiedemiehillä mahdollisuuden kerätä lisää ymmärrystä tulevaisuudesta. Josko elämän selviytymisen todennäköisyys ei olekaan nolla (0) tulevien tiedemiehien mielestä.


Valtiomiehen on ymmärrettävä tämä, ja olla lannistumatta lyhytnäköisyyteen. Hänen on luotava parhaat resurssit tutkia tulevaisuutta ja valmistautua uhkakuviin. Lopulta elämän säilyminen vaatii koko ihmiskunnan ponnisteluja sukupolvesta toiseen miljoonia vuosia. Osaammeko kasvattaa sen johtajien ketjun, joka kykenee viemään ”viestikapuulaa” tuleville sukupolville.

 



Ps. Missä kohdassa tätä kirjoitusta puhuin rahasta? En tietenkään missään. Raha on hallinnollinen rakennelma eikä missään nimessä kriittinen tulevaisuutta rakentava resurssi. Yhteiskunnallinen keskustelu on saturoitunut rahaan, mikä tarkoittaa sitä että johtajuus on kateissa ja olemme ajopuita. 

Tämä kirjoitus on provokaatio niille jotka pitävät nykyisiä johtajiamme "valtiomiehinä".

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Tietyllä tavalla on luonnollista, että juuri nyt puhutaan niin paljon rahasta. Syynä on se, että euron myötä rahasta on tullut kriittinen, tulevaisuutta tuhoava resurssi. Ymmärrän toki että tarkoitat keskustelun pyörivän teeman "raha ei riitä..." ympärillä. Raha on kuitenkin yksi ensimmäisiä asioita, jotka valtiomiehen pitäisi laitttaa kuntoon.

Paraskaan rahapolitiikka ei voi pelastaa huonoimpia valtioita. Huono rahapolitiikka taas voi tuhota parhaimmankin valtion. Harmittaa kyllä hiukan, jos kohtaloksemme koituu jokin niin järjetön ja triviaali kyhäelmä kuin euro. Mieluummin näkisin euroopan ja maamme menestyvän kunnes se meteoriitti iskee tai aurinko sammuu.

Jouni T Niskanen

Eilisiltainessa Arto Nyberg -ohjelmassa Hesarin entinen päätoimittaja Janne Virkkunen sanoi, että Paavo Lipponen oli valtiomies, kun taas Mari Kiviniemi ei sitä ollut.

Joten pitäisikö valtiomiehen ominaisuuksiin lisätä itsevaltaisuus ja pitkät luut.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

"Hesarin entinen päätoimittaja Janne Virkkunen sanoi, että Paavo Lipponen oli valtiomies, kun taas Mari Kiviniemi ei sitä ollut.

Joten pitäisikö valtiomiehen ominaisuuksiin lisätä itsevaltaisuus ja pitkät luut."

Kyllä se voisi olla hyvä lisäys ja kun puhutaan tuosta Lipposesta ja monista muista "valtiomiehistä", niin niiltä edellytetään tuota pakkoruotsikerhoon kuulumista, puolueessa kuin puolueessa:
http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/151607-lap...

Oletko laittanut merkille?

Jouni T Niskanen

Kielipäästä on aina hyötyä, jotta pääsee diskuteeraamaan naapurikansojen kanssa. Paavo Lipponen on tyypillinen suomalainen ummikko, joka osaa vain suomea, savvoo ja rantaruotsia. Kaikkein raskaimpaan valtiomiessarjaan se ei kuitenkaan riitä.

Anna-Leena Nieminen

Mihin tarvitset elämässäsi johtajaa? Ja millä oikeudella vaadit sellaista vielä muillekin?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Kyse onkin lopulta aina perimmäisistä arvoista. Katsooko elämän jatkumisen tärkeämmäksi kuin nautinnon ja omien tarpeiden jatkuvan tyydyttämisen.

Anna-Leena Nieminen

Niin on kyse arvoista ja periaatteista. Katsooko yhteiskunnan perustuvan pakkovaltaan vai vapaaehtoisuuteen.

Sinä kannatat ensinmainittua pakkovallan "periaatetta". Arvostat pakkovaltaan perustuvaa yhteiskuntaa.

Minä kannatan jälkimmäistä vapaaehtoisuuden eli vapauden periaatetta. Arvostan vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteiskuntaa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #7

Olet nyt ymmärtänyt yhteisön ohjauksen täysin väärin kun käytät sanoja kuten pakkovalta tässä yhteydessä.

Yhteisö luo mahdollisuuden elää merkityksellisen elämän tärkeässä työssä, jossa luodaan edellytyksiä tulevaisuudelle. Maailmassa tehdään niin kovin paljon tarpeetonta ja merkityksetöntä työtä, joka ei palkitse ihmistä sillä että hän tietää työllänsä parannettavan maailmaa.

:) :) :)

Ilo pintaan.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #8

En ole ymmärtänyt mitenkään väärin sinun "yhteisön ohjausta" -näkemystäsi. Vaan täysin kirkkaasti.

Nimittäin se on vain totuus että se perustuu pakkovaltaan (verotus- ja päätöksentekomonopoliin) eikä näin ollen ole aitoa yhteisöllisyyttä vaan kollektivismia joka on yhteisöllisyyttä yksilön kustannuksella eli tarkoittaa toisten ihmisten uhraamista.

Toimituksen poiminnat