*

pasipulkkinen

Rapa, taas uusi hokema

Taas kerran myyteistä.

Valtavirtaisen taloustieteen teoreettinen pohja on romahtanut jo ajat sitten, mutta edelleen viljellään työntarjontaan nojaavan talouskasvun hokemaa. Yrittäessään kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta tuottaa hallitus vain lisää työttömyyttä, josta seuraa edelleen kasvava julkisentalouden alijäämä.

Taloustieteen peruskursseilla opetettu rahatalouden virheellinen mekaniikka yhdessä menneen maailman ideologioiden kanssa on johtanut ekonomistit, median ja sitä kautta koko kansan kannattamaan talouspolitiikkaa, joka vahingoittaa kansantaloutta. Työn tarjontaan perustuva talouskasvun hypoteesi perustuu 200 vuotta vanhaan Sayn -lakiin, joka on ajalta ennen hyvinvointiyhteiskuntaa. Tuolloin työttömäksi joutunut oli valmis tekemään mitä tahansa, mihin hintaan tahansa välttääkseen nälkäkuoleman. Hyvinvointi yhteiskunnassa olemme kuitenkin sopineet siitä että huonoina aikoina pidämme huolta myös työttömistä, joten Sayn -lain kaltaiset hypoteesit eivät enää voi toimia. Työttömyyden ja työn menetyksen uhan alla eivät palkat enää laske markkinamekanismin mukaa, ja miksi niiden pitäisikään, olemmehan sopineet siitä että kaikista pidetään huolta.

Valtavirtaisen taloustieteen selityskyky on hatara kaikilta osin työn tarjonnan ja kysynnän osalta. Taylorin sääntö ja Nairu -teorian kaltaiset valtavirtataloustieteen ideat on osoitettu hyödyttömiksi kuvattaessa kansantalouden toimintaa. Näiden ”teorioiden” ongelmia on esitelty Lauri Holapan ja Jussi Ahokkaan Raha ja Talous blogin yli sadassa artikkelissa niin kansankielisesti kun vain suinkin mahdollista. Samassa blogissa on käsitelty modernin rahateorian etuja kuvattaessa kansantalouden toimintaa.

Median ja tavallisen kansan talouskeskustelussa vilisee myyttejä, joita valtavirtaisen taloustieteen edustajan eivät jostain syystä halua korjata. Esimerkiksi lähes kaikki puhuvat valtion ylivelkaantumisesta ja siitä että valtion velka jää tulevien sukupolvien maksettaviksi. Valtio rinnastetaan siis kotitalouteen velallisena, ja näinhän asia ei ole. Valtion ei tarvitse maksaa velkojaan takaisin. Eivätkä ne ole koskaan niin tehneetkään. Suvereeni valtio voi olla aina velkaa, kuinka paljon tahansa, eikä sen tarvitse koskaan murehtia takaisin maksusta.
Perustavaa laatua oleva ongelma talousajattelussa on se että kuvitellaan rahasta olevan pulaa. Raha on virtuaalista ja sitä syntyy pankeissa aina kun joku allekirjoittaa velkapaperin. Rahasta ei voi siis koskaan olla oikeasti puutetta. Se on nykyään bittejä tietokoneen muistissa, ei muuta. Raha ei ole siis niukka resurssi. Reaalimaailman uusiutumattomista luonnonvaroista, työvoimasta ja etenkin koulutetusta työvoimasta sen sijaan voi olla puutetta. Jostain syystä tämä unohdetaan ja annetaan vain ymmärtää että rahaa on niukasti. Julkisen talouden kestävyysvaje on siis täysi myytti.

Kansalaisten olisi syytä ymmärtää se että myös eläkejärjestelmä on vain hallinnollinen järjestely. Eläkejärjestelmän romahtaminen ei merkitse eläkeläisten heitteillejättöä, vaan tällaisessa tilanteessa romahtaneen järjestelmän tilalle rakennetaan uusi hallinnollinen järjestely. Eläkkeet ovat vain bittejä tietokoneen muistissa eikä niitä syödä. Ravinto tulee edelleenkin pellolta ja jaetaan uuden hallinnollisen järjestelmän ohjaamana.

Huoltosuhteen heikkeneminen on toisaalta oikea reaalimaailman ilmiö. Tähän ongelmaan ei kuitenkaan vastata rahatalouden keinoin vaan kouluttamalla ihmisiä aloille, joilla työvoimapulaa saattaa esiintyä kun huoltosuhde heikkenee. Puhuttaessa rahasta yhteiskunnallisessa ohjauksessa ollaan siis harhapoluilla. Yhteiskunnalliset tavoitteet päätetään koulutuspolitiikan, energiapolitiikan, elinkeinopolitiikan, sosiaalipolitiikan ym. linjauksien kautta.

Valtiollisen ohjauksen keskiössä olleet mediaseksikkäät aiheet kuten Paras -hanke, Kuntauudistus ja nyt tämä RaPa ovat vain hallinnollista viilausta. Todellinen kansantalouden ohjaus ja visiot tulevaisuudesta loistavat poissaolollaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Putte kuva
Pasi Pennanen

Hienoa, että kokosit yhteen näitä tämän päivän talousmyyttejä, joita harva enää kyseenalaistaa. Taloustieteessä tiede on korvattu ideologioilla, joiden kuvitellaan hokemisella muuttuvan faktoiksi.

Sami Ilvonen

Kohta varmaan joku hokasee ettei Suomi olekaan Markkinatalousmaa?

Katos sen teorian mukaan tarjonta kun laskee, niin tekevä hinnatkin.

Täällä käy kaikessa se että hinnat vain nousevat vaikka kulutus laskee.

Asuntojen hinnat poikkeus jotka laskevat silloin kun ollaan oikiasti laman pohjamudissa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tuo pitäisi jostain kaivaa esille,että mistä on tullut käsitys rahan puutteesta. Kuka sellaista ajaa jatkuvasti,koska se on varmaankin tosiaan suurin tekijä tässä jupakassa.

Ehkä hauskinta seurattavaa on tämä meno bitcoinin osalta. Ihmiset jotka kauhistelevat kvantiteettiteorian sokean seuraamisen vuoksi inflaatiota ovatkin innoissaan uuden valuutan ilmestymisestä. Eli uuden rahan ilmestymisestä kartalle. Kokonaisuutta on hauska miettiä.. toisin ajatellen siis rahaa tulee lisää ja he ovat innoissaan kertomassa,että nyt tulee sitä oikeaa rahaa :)

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Vähän niinkui´ auton nopeusmittari.
Nopeus ei muutu tai jopa laskee, viisari ei värähdä mutta vaaditaan että nopeusasteikkoa on tiuhennettava, jotta se nopeus olisi kovempaa...

Toimituksen poiminnat