*

pasipulkkinen

Sipilän kysymykset.

Tässä lyhyt ja hätäisesti tehty vastaukseni Sipilän kysymyksiin :)

Valitan kovasta kiireestä johtuvia virheitä niin asiassa että oikein kirjoituksessa. En mitenkään ehtinyt oikolukemaan tekstiä, koska se tuli jättää klo 14 mennessä :D :D :D

 

 

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5–7  tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

Tulevaisuuden turvaaminen. Elämme länsimaisella elämäntyylillä yli luonnon kestokyvyn, ja meidän on kyettävä valmistautumaan tilanteeseen ettei kaikkea ole yltäkyllin enää tarjolla. Meidän on luotava tasa-arvoinen ja kestävä yhteiskuntajärjestys, ja varmistettava omavaraisuus kaikessa kansakunnalle tärkeässä.

Vain me kykenemme määrittelemään se miten haluamme kohdata tulevaisuuden, joten meillä on oltava päätäntä valta sen suhteen kuinka käytämme resurssimme kansakunnan hyväksi. Ensimmäinen edellytys suvereenille päätäntävallalle on tietenkin kansallinen itsenäisyys siten että ylintä päätäntävaltaa käyttää kansan valitsema elin eli nyt eduskunta. Toinen edellytys suvereenille valtiolle on itsenäinen talouspolitiikka. Tämä toteutuu vain oman valuutan kautta, josta olemme kuitenkin luopuneet. EMU -järjestelmä tulee hajoamaan 2025 mennessä, koska toimivan yhteisvaluutan edellytys on joko liittovaltio tai tulonsiirtounioni. Kumpikaan ei tule toteutumaan Euroopan laajuisen solidaarisuuden puutteen takia.

Jotta keskustelu tulevaisuudesta saadaan etenemään talouskysymyksien yli, on talous saatava kasvamaan ja työttömyys vähenemään. Tämä onnistuu vain elvyttämällä. Toisin kuin yleisesti uskotaan johtuu meneillään oleva lama kysynnän puutteesta eikä rakenteellisista tekijöistä. Valtion velkaantumista pidetään usein elvytyksen merkkinä. Tämä on myöskin harhakäsitys. Valtion finanssipolitiikka on ollut, siten vuoden 2008 kriisin alun, lähes koko ajan kiristävää. Velkaantuminen on johtunut ns. automaattisista vakauttajista eli työttömyyden noususta johtuvista kuluista.

Elvytyksen ja talouden elpymisen jälkeen alkaa keskustelu tulevaisuudesta. Suomen on nostettava energia omavaraisuuttaan. Kaiken toiminnan edellytys on energia. Tuontienergiariippuvuus on Suomen suvereenisuuden uhka. Kotimaisen energian tuotannon lisääminen on välttämätöntä. Viivästynyt energiastrategian toteutus on aiheuttanut sen ettei ydinvoimatonta kansallista energian tuotantoa voida pitää realistisena. Tulevaisuudessa henkilöliikenne on siirrettävä fossiilisten energialähteiden käytöstä sähköön, jolloin perusenergian tarve kasvaa huomattavasti. Tuulivoima on myöskin tulevaisuuden energian tuotantomuoto, mutta sen toteuttaminen sähkötariffeilla ei ole kustannustehokasta. Jos katsotaan että tuulivoimaa tarvitaan, eikä sen hinta ole juuri nyt kilpailukykyinen, on investoinnit toteutettava valtiollisen (uuden) energiayhtiön kautta, jolloin tuulienergia muodostuu merkittävästi edullisemmaksi.

Tulevaisuuden yhteiskunta ei voi rakentua kasvun varaan. Aineellisen kasvun rajat ovat selvät, mutta usein puhutaan myös siitä että taloudellista kasvua voitaisiin luoda ilman aineellista kasvua. Hetken aikaa tämäkin voisi olla mahdollista, mutta todellisuudessa talouden logiikka aiheuttaa sen ettei kasvun varaan voida rakentaa yhteiskunnallista toimintaa. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata vain jos huomioimme kasvun rajat. Tästä seuraa vaatimuksia tulojakojärjestelmän kaikkiin puoliin. Kasvuttomassa taloudessa tuloerojen kasvu muodostuu uhkaksi yhteisön vakaudelle. Tästä seuraa vaatimuksia myös verotukseen.

Tulevaisuus vaatii meiltä tehokkaampaa työtä. Suomen demografiasta muodostuu kasvava yhteiskunnallinen taakka tulevaisuudessa. Tähän kasvavaan taakkaan on vastattava teknologialla. 50-60 -luvulla elettyä haavetta vapauttaa ihminen raskaasta työstä, ei ole syytä haudata. Koulutus ja teknologia antaa meille mahdollisuuden vastata tulevaisuuden haasteisiin huomattavasti paremmin kuin  työntarjonta-argumentteihin perustuvissa esityksissä. Työntarjonnan lisäys työuria pidentämällä tai ulkomaista työvoimaa haalimalla eivät ole hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvia ratkaisuja. Nämä ratkaisut tuhoavat sitä ihannetta joksi Suomi piti rakentaa. Työurien pidentäminen tilanteessa että köyhimmän tulodesiilin miehien elinajanodote on 12 vuotta pienempi kuin ylimmän tulodesiilin, tekee työntarjonta-argumenteista vastemielisiä. Samoin ulkomaisen työvoiman haaliminen on vain muiden maiden koulutusresurssien hyväksikäyttöä, ja siksi vastenmielistä. Teknologia sen sijaan luo kestävän polut kohti sosiaalisesti ja ekologisesti hyväksyttävää yhteiskuntaa.

Yhteisön eli valtion tehtävä on ohjata yhteisön kehitystä. Kansakunnan selviytymisen kannalta olennaiset asiat täytyvät olla yhteisön ohjauksessa, mutta muuten yhteisön ohjauksen tasoa on laskettava, etenkin siellä missä tilastointi-, raportointi-, valvonta- ym. vaatimukset jarruttavat tai estävät yrittämistä tai yrityksen tehokasta ja yhteiskunnallisesti hyödyllistä toimintaa. Kansalaisia on kannustettava työhön, ja kannustin loukut on purettava. Perustulo on ehdottomasti otettava käyttöön kannustin loukkujen purkamiseksi. Yrittämisen aloittaminen on tehtävä helpoksi. Perustulo toimii yrittäjänkin sosiaaliturvana, ja laskee kynnystä aloittaa yrittäjänä.

...

 

 

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Valtionvarainministeriön näkemykset kansantalouden ja valtiontalouden tilasta ja tulevista taloustoimista poikkeavat suuresti akateemisen taloustieteen suosittelemista toimenpiteistä. Akateeminen taloustiede suosittelee käytännössä yksimielisesti elvytystä talouden suunnan kääntämiseksi. Mediaa dominoivat  "talousviisaat" ovat yleensä jonkin etujärjestön edustajia, ja siksi heidän lausuntoihinsa on suhtauduttava varauksella. Julkisuuteen on päästetty enimmäkseen velkaa vieroksuvia näkemyksiä. Nämä näkemykset tuntuvat vallitsevan myös VVM:ssä. VVM:n esittämiä näkemyksiä ja mallien perusteita olisikin syytä tarkastella lähemmin ulkopuolisien ja riippumattomien asiantuntijoiden toimesta.

Julkisen talouden sopeutustarve on siellä missä julkinen hallinto tai valvonta vaikeuttaa tai estää yhteiskunnallisesti järkevää toimintaa, ilman hyvin perusteltua ja tutkittua syytä. Yleistä julkisen talouden sopeutus tarvetta ei ole olemassa. Kyse on pelkästään poliittisesta linjasta, ja siitä minkälainen yhteiskunta halutaan kehittää. Julkisen talouden koosta on mediassa harhaan johtavaa tietoa. Tärkein julkisen talouden indikaattori on sen osuus työvoimasta joka on 24 %.

Valtion velka on ongelma vain EMU-järjestelmän sisällä. Ongelmista suurin on velan korko, joka maksetaan yksityisille toimijoille, toisin kuin suvereeneissä valtiossa tehdään. Suvereenissa valtiossa valtio maksaa koron itselleen. Yleisellä tasolla velka ei ole koskaan ongelma suvereenille valtiolle.

Tällä hetkellä velka ei ole ongelma Suomelle EMU-järjestelmässäkään. Suomi saa erittäin edullista lainaa markkinoilta (negatiivisella korolla). Kaikki investoinnit ovat valtiolle ilmaisia tällä hetkellä. Mitään järkevää estettä lisävelkaantumiselle ei ole. Täystyöllisyyden vallitessa voidaan tarkastella asiaa sitten uudestaan.

Kaikki jotka ymmärtävät rahan syntymekanismin, ymmärtävät myös sen että velka on talouden "polttoaine". Ilman velkaa ei ole pääomiakaan eikä siten talouttakaan. Tällä hetkellä ainoastaan valtioilla on voimaa käynnistää talouden pyörät pyörimään lisäämällä talouteen sen kaipaamaa "polttoainetta" eli pääomaa eli velkaa.

Toistan: Velka ei ole ongelma.

 

 

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

 

Kokonaisveroaste on yhteiskunnan toiminnan kannalta hyvin toissijainen tavoite. Työllisyyden nousu ja työttömyyden lasku lisäävät kansantalouden jaettavaa tuotantoa, elintasoa ja tyytyväisyyttä. Työn tehokkuuden nosto teknologialla, ja tehottoman ja hyödyttömän työn vähentäminen lisäävät jaettavaa tuotosta, ja siten ihmisten tyytyväisyyttä elintasoonsa. Verotus ja kokonaisveroaste ovat tässä kohdassa toissijaisia. Siitä että verotus veisi ihmisten työhalut ei ole näyttöä. Työn mielekkyys ja kannustin loukut sen sijaan voivat sen tehdä.

 

 

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

 

Meillä on kysyntälama. Ihmisten tulevaisuuden usko on ensisijaisen tärkeä tämän kierteen katkaisemiseksi. Valtion oikein kohdennetut investointihankkeet lisäävät talouden likviditeettiä, kannustavat yksityisiin investointeihin ja luovat sen talouden dynamiikan, jolla kasvu lähtee liikkeelle. Yrittäminen vaatii mahdollisuuden epäonnistua turvallisesti eli perustulon. Lisäksi yrittämisen esteiksi on muodostunut monella alalla kasvanut byrokratia, tilastointeineen, valvontoineen, ilmoituksineen ja turhine standardointeineen.

 

 

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

 

Eläkeuudistuksen kiirehtiminen ei ole järkevää. Laskelmien ennakko-oletukset on käytävä läpi perusteellisesti. Hyvinvointiyhteiskunnan ihanteisiin ei kuulu se että kansakunnan demografian ongelmiin vastataan luopumalla ihanteista, vaan panostamalla koulutukseen ja teknologiaa.

Sote-uudistus on hallinnollinen järjestely, jonka hyödyt kansakunnalle tulevat olemaan pienet verrattuna aiheen saamaan julkisuuteen. Kyseessä on enemmän valtapelistä ja etujärjestömentaliteetista kuin kansalaisia hyödyttävästä toiminnasta.  Hyödyt kansalaisille tulevat yhtenevistä järjestelmistä, teknologiasta, motivoivasta ja maalaisjärkeen kannustavasta asiakastason toiminnasta.

Kuntien ja valtion välinen tehtävien ja kustannuksien jako kaipaa keskustelua myös vero- ja maksupolitiikasta ja yleisesti tulonjaosta. Hallintouudistuksen yhteydessä on käytävä läpi aluepoliittiset ja tulonjakoon liittyvät tavoitteet. Kuntien ja valtion välinen tehtävien ja kulujen jako vaikuttaa merkittävästi kansakunnan sisäiseen tulonjakoon. Valtion lisätessä kuntien tehtäviä ja laskiessa valtionosuuksien ostovoimakorjattua määrää siirtyy verotuksen painopiste kohti kiinteää veromarginaalia ja kasvavia kunnallisia palvelumaksuja. Tämä on johtanut siihen että pienituloisien vero- ja maksurasitus on osalla väestöä korkeampi kuin suurituloisilla. Osittain olemme degressiivisessä verotuksessa, jota ei voi pitää millään muotoa oikeuden mukaisena tilana.

Hallintouudistus on käytävä läpi kaikki yhteiskunnalliset tavoitteet huomioiden.

 

 

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

 

Suomen tulee pyrkiä suvereenisuuteen. Vain me tiedämme mikä on meille parasta. Kansainvälinen yhteistyö talouden kautta on osoittautunut sosiaalisesti ja ekologisesti kestämättömäksi. Talouden kautta tehty kansainvälinen yhteistyö on etujärjestö- ja valtapolitiikan temmellyskentäksi, jossa heikoimpia on vain riistetty. EU on epäonnistunut Eurooppalaisen rauhan rakentamisessa, koska yhteistyöhön lähdettiin "talous edellä". Idealistinen usko "markkinatalouteen" ja kansainväliseen työnjakoon johdatti Euroopan yhdentymisen umpikujaan. Euroopan vakaus on heikentynyt työttömyyden kasvaessa ja terveydellisien ja sosiaalisien erojen lisäännyttyä. Kulttuurillisien erojen huomiotta jättäminen on ollut virhe.

Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan suuresti etenkin tieteen ja teknologian saralla. Ihmiskunnan tulevaisuus riippuu ihmisen kyvystä vastata haasteisiin teknologialla. Etenkin energiateknologian saralla vaaditaan kansainvälistä yhteistyötä. Ilman riittävää, puhdasta ja kestävää energian tuotantoa ajautuu ihmiskunta väistämättä niukkuuteen ja taisteluun resursseista.

Puolueettomuus on Suomen paras turvallisuuden tae. Vaikka kuinka pyrkisimme länteen puheissamme ei Suomen maantieteellinen asema muutu mihinkään. Jotta ymmärtäisimme sen taloudellisen tai sotilaallisen uhan, jota Venäjä edustaa, on meidän katsottava Suomea Venäläisen silmin. Miksi Suomi olisi uhka Venäjälle, siten että Suomeen pitäisi kohdistaa kauppapakotteita tai sotilaallista painostusta.

Puolueettomuuspolitiikalla ehkäisemme kaikki ne skenaariot, jotka Venäjä voi kokea sitä uhkaavan Suomen taholta. Suomi on hyvin riippuvainen Venäläisestä energiasta, ja Suomen kauppasuhteet Venäjään ovat olleet aina hyvät. Viimeaikainen suomalainen keskustelu Venäjään kohdistettavista eurooppalaisista talouspakotteista on kuitenkin viilentänyt Venäläisien suhtautumista suomalaisiin kauppakumppaneihin. Suomi on aina hyötynyt Venäjän läsnäolosta, sotia ja sortokautta lukuun ottamatta, ja tulee edelleenkin olemaan enemmän riippuvainen Venäjästä kuin Venäjä Suomesta. Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaan vaikuttaminen tapahtuu huomattavasti tehokkaammin hyvässä keskusteluyhteydessä, kuin kaksinaismoralistisella syyttelyllä kansainvälisen oikeuden rikkomisesta tai kauppapakotteilla.

Turvallisuuspolitiikan toinen keskeinen näkökulma on tietenkin kansainvälisien kriisien ehkäisy. Ihmishistorian aggressiot ovat aina liittyneet kilpailuun resursseista. Niukkuuden välttäminen on paras tapa ehkäistä kansainvälisiä konflikteja. Niukkuuteen voimme vaikuttaa vain kehittämällä teknologialla uusia kestäviä resursseja uusiutumattomien resurssien tilalle. Samoin ihmispopulaation kasvaminen tulee olemaan merkittävä haaste Suomenkin turvallisuudelle. Siihen vaikuttaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Meidän kuitenkin tulee valmistautua siihen että ihmiskunnan koko tulee asettumaan, demografiat ja syntyvyyden kehitykset huomioon ottaen, 10-11 miljardin välille tämän vuosisadan loppuun mennessä. Ihmiskunnan resurssit on saatava riittämään tuolloinkin jos tahdomme elää vakaassa ja rauhallisessa kansainvälisessä ilmapiirissä.

 

 

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU-politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

 

Liitteenä oleva kirjaus ei sinänsä aiheuta hallaa Suomelle, mutta ei myöskään edesauta kriisin hoitoa. EMU rakennettiin ideologisella uskolla "rauhaan ja rakkauteen", markkinatalouteen, kansainvälisen työjaon ideaan, eikä sitä rakennettaessa kuunneltu puolueettomia talouden asiantuntijoita. EMU järjestelmän kannattajat löytyvät useimmin juuri sieltä minne järjestelmän hyödytkin valuivat. EMU:lla ei ole tulevaisuutta sellaisena kun se nyt on. Euro voi jatkua vain liittovaltiossa tai tulojakounionissa, jossa järjestelmän hyötyjille kerääntyneitä ylijäämiä siirretään alijäämäalueilla. Tämä järjestelmä tunnetaan Suomessa aluepolitiikkana, joka toteutuu esimerkiksi juuri kuntaosuuksien kautta.

Hallitusohjelman salaisena kirjauksena vaadin valmistautumista omaan kelluvaan valuuttaan siirtymistä ensimmäisien joukossa, jos ja kun Euron purkautuminen lähtee käyntiin :)

Jos budjettikurista ei luovuta Euroopan tasolla on Suomen irtauduttava Eurosta mahdollisimman nopeasti.

Muilta osin EU -politiikassa on painotettava tieteellista ja teknologista yhteistyötä.

 

 

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

 

Talouden käyntiin saanti investointielvytyksellä on paras ja tehokkain tapa parantaa yleistä hyvinvointia. Perustulo poistaa kannustinloukkuja ja vapauttaa yhteiskunnan resursseja (työtä) kansakuntaa hyödyttävään tuotantoon ja palveluihin. Kestävän talouden luominen on välttämättömyys pitemmän ajan tarkasteluissa. Kuten voimme ymmärtää tulevassa kasvuttomassa taloudessa tuloerojen kasvu täytyy jäädyttää niin verotuksellisin kuin sosiaalisin ja koulutuspoliittisin keinoin.

 

 

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

 

Koulutuksen parantaminen vaatii tietenkin opettajakoulutuksen ja pedagogisien menetelmien kehittämistä. Kansantalouden tasolla tarkasteltuna koulutuksen ja osaamisen parantaminen vaatii resursseja koulutukseen ja tutkimukseen, ja etenkin perustutkimuksen resurssien turvaamista.

 

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

 

"Normitalkoissa" tarvitaan todellakin monipuolisia näkemyksiä siitä mitkä normit edesauttavat tehokkaimmin laatua, tehokkuutta ja turvallisuutta. Kaikki julkituodut kommentit normien purusta tai lisäämisestä eivät todellakaan edusta objektiivista näkemystä asioiden tilasta. On olemassa paljon normeja, jotka ovat erittäin hyödyllisiä niin tuotannollisista kuin turvallisuus syistä, mutta on myös niitä normeja joita lobataan muista syistä. Syynä voi olla pyrkimys kilpailun rajoittamisessa siten että uusien yrittäjien tulo markkinoille vaikeutuu, tai normilla luodaan markkinoita omalle tuotteelle jne...

Numeroiden valossa työn tuottavuuden olisi pitänyt viisin (5) kertaistua 60 vuoden aikana, mutta tämä ei kuitenkaan näy tavallisen ihmisen arkielämässä. Tuottavuuden nousu viisinkertaiseksi olisi siis tarkoittanut sitä että 50 -luvun perheen (2+4) elintason voisi saavuttaa 10 tunnin viikottaisella työajalla normaali palkkatyössä. Työn tuottavuutta olemme siis menettäneet jonnekin, koska numeroiden ja arkielämän kokemus eroaa niin paljon. Byrokratian kasvu ja etenkin sen vaikutus työn tuottavuuteen tuotannossa ja palveluissa on osasyynä niin tähän tuottavuuden nousun harhaan kuin tämän päivän kokemukseen yrittämisen vaikeudesta.

Tehokkain tapa säästää yhteiskunnan resursseja niin hallinnossa kuin sosiaali- ja terveyspuolella on perustaa kansallinen(valtion) ohjelmistoyritys tekemään yhtenevät hallinnon-, sosiaali- ja terveystoimen tietohallinto-ohjelmistot koko valtakuntaan. Tietohallinnon vaatimat resurssit julkisella puolella ovat aivan pöyristyttävät. Ymmärtämättömyys tietohallinnosta on aiheuttanut Suomeen turvonneen ja tehottoman tietohallintoglusterin.

 

 

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

 

Edistäisin kaikin keinoin, myös niillä keinoilla joita en vielä edes ymmärrä, koska tulevaisuuden kestävä talous vaatii kotimaisen omavaraisuuden kaikessa elämälle tarpeellisessa :)

 

 

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

 

Tietenkin ilmastotavoitteet ovat varovaisuusperiaatettakin noudattaen aivan keskeisiä. Päästökauppaan ollaan luotettu aivan liikaa, ja laiminlyöty tästä syystä yhteiskunnallista ohjausta. Yhteisön tehtävä on varmistaa riittävä tieteellinen tutkimus ja teknologinen kehitys kaikissa tilanteissa, jotta ilmastoon liittyvät riskit saataisiin edes jotenkin hallittua. "Markkinat" eivät kehitä teknologiaa kuin taloudellisen voiton toivossa, joten yhteisön ohjaus täytyy olla muutakin kuin päästökauppaa.

 

 

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

 

Älkäämme laskeko omaa yhteiskunnallista kehitystämme sen varaan, että saamme koulutettua väestöä muualta. Se on vain itsekästä muiden maiden koulutusresurssien hyväksikäyttöä. Koulutus yhteistyössä ei ole mitään vikaa, mutta emme saa laskea maahanmuuton varaan omaa kehitystämme.

 

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

 

Jos hallitusohjelma rakennetaan parhaan tieteellisen tiedon pohjalta, ja järkevästi koko kansakunnan etua ajatellen :)

 

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

 

Jos hallitusohjelma rakennetaan parhaan tieteellisen tiedon pohjalta, ja järkevästi koko kansakunnan etua ajatellen :)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat